Arvostelut

Tältä sivulta löytyy kaikki Klassikkojen lumoissa - blogin puolella kirjoitetut Shakespeareen liittyvät kirja-arvostelut. Yhä edelleen samat tulevat ilmestymään myös sinne, mutta myös täältä voi nämä nähdä. Huomioithan, että arvostelujen otsikoissa käytetään vanhoja nimiä, mutta listassa ne ovat nykyisillä. Suurin osa ei ole muuttunut, mutta joitain eroja on.

 
Shakespeare on suosikkikirjailijani - kirjailija, jonka tuotoksista en ikinä ole saanut kyllikseni. Haaveenani on, että jonain päivänä saatan todeta, että minä olen lukenut jok'ikisen Shakespearen näytelmän ja runon. Tämä vastaa useiden ihmisten TBR100-listoja. Paksunnetut olen lukenut vähintään kerran.

Komediat

Tragediat

Historialliset näytelmät

Runot



(vk 37, Tiistai)

SHAKESPEARE, MACBETH
 

     Macbeth (1605-08)
Suomennettu 2004
Kustantamo: Wsoy
Sivumäärä: 115
Mistä sain? Kirjastosta lainattu

Shakespearen Macbeth on ollut jo pitkään ajatuksissani. Vihdoinkin se löytyi kirjastolta. Macbeth on yksi Shakespearen suurimmista ja tunnetuimmista tragedioista, eikä suotta. Lukijalle, joka perehtyy tekstiin tarkemmin, se antaa useita hienoja hetkiä. Itse jäin näytelmään koukkuun ja luin sen yhdessä päivässä lähes yhdeltä istumalta.


Vuorosana ''Pirun sotajoukossa ei ole syntisempää paholaista kuin Macbeth'' jäi erityisen hyvin mieleen. Miksi tätä käytettiin? Miksi Macduff oli saanut aiheen sanoa tämän? Sitä ymmärtääkseen on parempi tutustua näytelmään kokonaisuudessaan. Näytelmä alkaa kolmesta noidasta, jotka saapuvat lavalle. Noidat puhuvat runomuodossa, mikä tuo tarinaan lisää kiinnostavuutta. He ennustavat Macbethille loistavaa tulevaisuutta, ensin Cawdorin taanina ja myöhemmin kuninkaana. Samalla he ennustavat, että Banquon jälkeläisistä tulee myöhemmin kuninkaita. Kukaan ei ole ensin uskoa ennustuksien toteutumiseen, mutta kun käy toisin, Macbethista tulee Cawdorin taani, valta tai ainakin mahdollisuus siihen nousee hänelle ylitsepääsemättömäksi pakkomielteeksi. Hänen on pakko varmistaa paikkansa kuninkaan valtaistuimella keinolla millä hyvänsä. Vaikka tappamalla kuninkaan. Ennustukset pitivät paikkansa, mikä siis neuvoksi, jos haluaa pitää vallan itsellään. Voisi sanoa, että sen ja yleensäkin vallantavoittelusta koko näytelmä muodostui. Niin alas Macbeth ajautuu, että häntä alkaa riivaamaan omat mahdollisuutensa ja kaikki inhoavat häntä.

 Faktoja ja uskomuksia:

- Näytelmä perustuu Macbethiin, joka on oikeastikin ollut olemassa.

- Näytelmä ei kuitenkaan ole historiallisesti tarkka.

- Näytelmän nimen lausumisen kerrotaan tuovan huonoa onnea.

- Sen sijaan käytetään ''The scottish play

Takakannen teksti:

Macbeth on viimeinen Shakespearen suurista tragedioista, tarina murhasta, vallanhimosta ja ihmisen tuhoutumisesta. Ralf Långbacka sanoo esipuheessaan: >>Macbethia ei riivaa pahuus. Mutta häntä riivaa mahdollisuus nousta kuninkaaksi, mahdollisuus tulla joksikin muuksi, mahdollisuus nousta kuninkaaksi. Noidat osoittavat hänelle tämän mahdollisuuden. Vai onko niin, että noidat saavat hänet tietoiseksi hänen omista salaisista ajatuksistaan?>>


Macbeth on taattua Shakespearen, tämä kirjailija ei ole tuotoksillaan onnistunut pettämään minua. Edellisen jälkeen janoan vain lisää. Vaikka en löydä näistä näytelmistä yksiselitteistä juonta, antavat ne minulle hyvin paljon ajattelemisen aihetta monista elämään liittyvistä peruskysymyksistä.
 
(vk.44, Maanantai)

SHAKESPEARE, HAIRAUKSIA

The Comedy of Errors (1590-1594)
Suomennettu 1950
Kustantamo: Wsoy
Sivumäärä: 71
Mistä sain? Oma kirjahylly

Koskapa omistan lähes kokonaan Shakespearen tuotannon, hetken mielijohteesta otin hyllystä Hairauksia-näytelmän. Uudemmissa suomennoksissa tämä tunnetaan nimellä Erehdysten komedia. Kuten yleensäkin Shakespearen kohdalla, kun istuin alas lukemaan, seuraavan kerran nousin vasta kun tarina oli lopussa. Shakespeareen ei vain voi koskaan kyllästyä.
    Hairauksia on asettelultaan onnistunut näytelmä. Muutamalla henkilöllä ja yksinkertaisella juonella on saatu aikaan kiinnostava ja hauska näytelmä, joka onnistuu viihdyttämään. Tapahtumat sijoittuvat Ephesoon, nykyisen Turkin alueelle.
    On kaksoset Antipholus Syrakusalainen ja Ephesolainen. Ja sitten kaksoset Dromio Syrakusalainen ja Ephesolainen, he ovat edellisten  orjia. Kummatkin parit ovat identtisiä keskenään ja he ovat päätyneet tietämättään samaan kaupunkiin. Siitä syntyy erehdysten sarja. Henkilöiden tuttavat tapaavat kaksosia vuorotellen ja antavat heille tehtäviä. Mutta mikään ei ota sujuakseen. Luullaan, että rahat ovat kadonneet ja laivaa ei olekaan hankittu. Vaikka kaikki onkin sekaisin, löytyy Shakespearelle ominaisella tavalla, hyvin yllättävin keinoin vastaus ongelmiin.
  Lyhyt ja yksinkertainen näytelmä. Shakespearen tuotanto on niin tunnettua, että arvostelulla on vaikea tuoda mitään uutta esille. Minä viihdyin tämän parissa, taattua laatua Shakespearelta.
 
(vk. 51, perjantai)

Shakespeare, Kuningas Richard toinen
 
 
 King Richard II (1594-1595)
Painos/Suomennettu 1950/1903
Kustantamo: Wsoy
Sivumäärä: 107
Mistä sain? Oma kirjahylly
 
 
''Vaikk' olit mulle vihollinen vento, sinussa näkyi ylvä hengen lento.''
 
Jälleen kerran tartuin Shakespearen näytelmään - tällä kertaa ensimmäiseen kuningasnäytelmääni. Yle Teeman Shakespeareviikkojen ansiosta televisiosta tulee kerrankin hyvää ohjelmaa (jotka kaikki ovat menneet nauhalle) ja tästä syystä haluan myös lukea näytelmän ennen kuin katson jotain sihen liittyvää. Ensimmäiseksi valikoitui siis Kuningas Richard toinen, Ontto kruunu - ohjelman ensimmäinen päähenkilö.
   Näytelmä rakentuu taas erilaisista suurista ja ajattomista teemoista; vallanhimosta, kostonhimosta, tekojensa seuraamuksista vastaaminen, itsensä hyväksyminen ja anteeksianto. Löytyi myös hauska viittaus äidinkieleen, että oli pakko hieman naurahtaa. Siis, että äidinkieli on sydämen kieli, ei välttämättä se mitä on oppinut ensimmäisenä puhumaan ja tätä kieltä on arvostettava.   Kuten yleensä, Richardissa ei ollut juonta, jota voisi lähteä selittämään. Mielenkiintoa entisestään lisäsi vielä se, että tämä on yksi niistä näytelmistä, joka on saanut epäilemään onko Shakespeare kirjoittanut itse nimellään julkaistuja näytelmiä. Mikäli Shakespearen salaisuus kiinnostaa, siitä löytyy jonkin verran lähteitä, esimerkiksi Erlend Loen Shakespearen salaisuus.
 
(vk.10, tiistai)
SHAKESPEARE, HAMLET
 
Hamlet (1600-1601)
Painos/Suomennettu 1950/1879
Kustantamo: Wsoy
Sivumäärä: 144
Mistä sain? Oma kirjahylly

''Ei saa vapaina hullut prinssit vaeltaa...''
 
Eikä juuri ketkään muutkaan, ainakaan tämän näytelmän mukaan. Kärsin hienoisesta lukemisinnon puutteesta, mikään ei oikein edistynyt. Lukujumitukseen on oiva lääke, eli Shakespeare. Toivottomuuden jo ottaessa tilaa, päätin aloittaa Shakespearen kuuluisimman ja pisimmän näytelmän lukemisen. Minua oli häirinnyt, että en ollut aikaisemmin lukenut Hamletia, mutta nyt se puute sivistyksessä on korjattu.
    Hamlet on tragedia, jonka päähenkilönä on kirjan nimenmukaisesti Hamlet, joka on Tanskan edellisen kuninkaan poika ja nykyisen veljen poika. Kuolema on näytelmässä mukana alusta loppuun. Välillä se on näkyvin teema, mutta joskus se jää taka-alalle. Kuoleman mukana oleminen ja sen vaiheittainen piilossa oleminen on hieno ratkaisu. Ikinä ei osaa ennustaa kuka seuraavana kohtaa tämän mielenkiintoisen, mutta surullisen kohtalon - hengen menetyksen. Onko haamuun (Hamletin kuollut isä) uskomista? Onko hänet murhattu? Houraileeko Hamlet rakkauden tähden vai onko taustalla jotakin muuta? Nämä olivat vain yhdet lähtökohdat juonessa.
    Näytellyssä 'versiossa' Hamletilla on pääkallo kädessään hänen lausuessaan kuuluisien säkeitä: '' Ollako vai eikö olla? Siinä vasta pulma.'' Kuitenkin, siinä kohtaa näytelmää ei kuuluisi olla pääkalloa, jos mennään tarkasti kirjoituksen mukaan. Cajanderin suomennoksista koottu kirjasarja Shakespearen kootut draamat, ensimmäiset pääkallot tulevat vasta 58 sivua ollako vai eikö ollaa myöhemmin.
     Hamletistakin, sen sanavalinnoista ja muusta siihen liittyvästä tulee varmasti joskus kirjoituksia Shakespearen lumoissa-blogiosion puolelle. Tarinan juonen analysoimisen ja pohtimisen sekä tarkemman kertomisen tulen jättämään sinne puolelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

''Kenenkään niin suuren kuin Shakespearen suhteen emme todennäköisesti koskaan voi olla oikeassa.'' (T.S. Eliot)

Puolesta, vastaan, mitä tahansa; anna siis sanaisen arkkusi aueta.